Teemun kunniamerkit

Kirjoitin hätäpäissäni tällaisen tekstin, koska päätin, että aihe on itsenäisyyspäivä. Teksti ilmestyi Keskisuomalaisessa eilen (5.12.2007). Minä itse en osaa sanoa, onko se hyvä, koska se tuli pakon edessä väkerrettyä.

 

 

Saako linnan narikassa kuumaa mehua?

Voi voi, nyt sitä taas tuodaan röykkiöittäin niin että kottikärry natisee.

Nimittäin tällaista pehmo valitusta, nuoren puolikoulutetun idealistimiehen kommunistihenkistä kettutyttökitinää, takakireätä seinään tuijotettua kirjaviisauskyynelehdintää ja pakkaslumen narskuntaa muistuttavaa maailmanparannusulinaa tyypiltä, jonka kouria ei ole känsöittänyt lapiointi vaan hiihtohissin aktiivikäyttö.

Itsenäisyyspäivänä jaetaan 5099 kunniamerkkiä niille, jotka ovat ansioituneet johtajina, päättäjinä ja taiteilijoina tai muuten näyttäneet kyntensä perinteisissä luokan primusten ammateissa. Onnea kaikille palkituille pitkien titteleleiden ihmisille!

Kunniamerkein kunnioitetaan niitä, joilla jo on. Tähän mihinlie tsaarinaikaiseen perinteeseen on jo totuttu. Kunniamerkin saaneet pääsevät ikään kuin linnanjuhlien eteiseen lämmittelemään ja haistelemaan salin puolelta leijailevaa todellisen menestyksen hunajamarinoitua tuoksua. Ehkä ensi kerralla sitten sisään saakka.


Teemu Awards

Minä jaan omat kunniamerkkini niille, jotka vetävät pulkkaa vaikka sormia paleltaa, niille joiden polvipusseja koristaa sinappitahra ja niille jotka liiskaavat kaljunpeittokampauksen pitkin maksaläikkäistä päänahkaa ja kiipeävät huonoine lonkkineen pikkukaupunkien barrikadeille vastustamaan huoltamoiden rakentamista takapihoilleen.

Minun tekisi mieleni tarjota kiitokseksi pullollinen ginger alea ihmisille, jotka puhuvat poskensa puhtaiksi päihdepolitiikasta, prostituutiosta, maataloustuista ja pankeista ja saavat seurakuntalaiset kimmastumaan pinkeiksi kuin grillattu makkara.

Pullollisen voisin myös sihauttaa sellaisten kunniaksi, jotka painavat pysäytysnappia ja hyppäävät kyydistä keskellä kylätietä ostaakseen työttömyyden kylmettämän pirtin, jonka uumenissa saattaa kirjoittaa vaikkapa kevyitä kesädekkareita.

Uunin sytykkeiksi sopivat niin maisterin paperit, ansioluettelot kuin kiiltävästä paperista painetut unelmat edustus-Audista ja maukkaista pirtelöistä Pattayalla.

Varmasti tarjoan myös lasillisen sille, joka hoitaa huonolle hoidolle jäänyttä seuraelämäänsä Facebookissa työajalla. Oman hörppynsä ansaitsee myös se, joka uskaltaa vastata pyyntöihin ei.


Oho!

No jopas, taas tuli avauduttua kaikenmoisista ämmien jutuista niin, että jollakulla meni kvartaalin verran kilpailukykyä hukkaan tämän tekstin lukemisen aikana.

Olis pitänyt olla ahkerampi koulussa, joka muuten jo varmasti silloin oli Pisa-mittareiden mukaan maailman tehokkain, jotta nyt voisin tehdä oikeita töitä sen sijaan, että vuodattelisin maailman pahuutta kalliin taiteilijatietokoneeni näytöllä.

Hyvää, rauhallista ja reilua itsenäisyyspäivää kaikille!


 

Powered by Etomite CMS.