Papper-lehden kolumni

Papper on helssinkiläinen kaupunkilehti, joka toimii ruotsiksi. Siinä on aina joku suomenkielinen nero mukana suomenkielisellä kolumnillaan ruotsinkielisyydestä. Syyskuussa se olen mää.

Benji på svenska

Siitä on huumori kaukana, kun Saarijärvellä Keski-Suomessa ruotsin tunnilla taivutetaan epäsäännöllisiä verbejä. Heistä tulee lääkäreitä tai ruotsinopettajia, jotka oppivat ulkoa, miten yllättävän eri tavalla taivutetaankaan verbit ligga ja lägga. Ne jotka eivät opi, keskittyvät tekemään opettajille ja lääkäreille pieniä pyöreäposkisia asiakkaita.

Sanakokeet rulettivat, mutta ainakin minun kouluaikanani maamme kielipoliittisesta tilanteesta vaiettiin siellä yhtä visusti kuin rehtorin seksisuhteesta 5C-luokan Marja-opeen. Ja ei sen väliä, ne jotka tiesivät, eivät tehneet tiedolla mitään.

Suomenruotsalaisuus oli meille niin hämärä käsite etten tiennyt, ketä tai mitä olivat ne ruotsinkieliset jääkiekkojuniorit, joita vastaan pelasimme kevätturnauksissa Pietarsaaressa.

Vielä 13-vuotiaana rinnastin Jeppiksen finninaamaiset thomasit maaotteluhenkisesti ruotsalaisiin, jotka ovat homoja. Niinpä opetin vasemman laidan Timolle, jonka kielitaito ja kyvyt ärsyttää vastustajaa olivat Tikkasen Esan luokkaa, että sano niille gillar du pojkar.


Rakastan kieliä ja olen aina halunnut osata nimenomaan puhua kieliä, joita päihimme on bittijonoina syötetty. Keskihyvän kouluruotsini viritin Norjan kesätyövuosina ruotsalaisten neitojen motivoimana sellaiseen iskuun, että innostuin suomenruotsalaisten koomikkojen kautta esiintymään ruotsiksi, Suomessa.

En ryhtynyt koomikoksi parantaakseni traumojani, mutta ruotsiksi esiintyminen on ollut eräänlainen benji-hyppy ankkalammen yllä, minkä aloitin harrastuksen vuoksi näyttääkseni itselleni, että siihenkin pystyy.

Humorlandskampenissa täpötäydelle Svenska Teaternille tosi hyvän keikan vetäminen tuntuu siltä kuin joku nostelisi lämpimällä puukauhalla kiveksiä takaapäin.

Takahuoneissa kuulin murteita molemmista maista ja pääsin muutenkin paremmin hajulle siitä, miltä tuntuu surffailla ikään kuin André Wickströminä kaksikielisen komiikan molemmilla puolilla.

 

En osaa ratkaista pakkoruotsi- tai siis ilmaisruotsikysymystä, mutta se nyt ainakin on fakta, että jos olisin koskaan suhtautunut nihkeästi ruotsin opiskeluun, käsitykseni suomenruotsalaisuudesta olisi edelleen surkea ja monenlainen puukauhan heiluttelu olisi jäänyt vähemmälle.

Ja tuskin olisin kymmenen vuoden kuluttua palannut ruotsikieliselle Pohjanmaalle jääkiekkovalmentajana näin tyylikkäästi: ”Hei domare, vittu det var över en meter bort från laita hä!”



Powered by Etomite CMS.