Daunsifting

Onko se sitä downshiftingiä? Se että ne, joilla on töitä, yleensä sekalaisia ja vaikeasti määriteltäviä töitä, tekevät vähemmän niitä, jotta jää aikaa itselle ja jotta ei tule hulluksi? Sitä se kai on. 

Oon siinä mukana. Viime keväänä meinasin uupua ja eräänä yönä listasin asioita, joissa olin tai olin lähiaikoina ollut mukana ja lista oli aivan liian pitkä. Päätin karsia noni 15:stä kohdasta pois kymmenen. Tähän saakka oon jopa onnistunut jonkin verran. Helppoa se ei ole, koska aika usein tulee hyviä ideoita. 

Ja kun ideoita esittelee tyypeille, jotka voisivat toteuttaa niitä (itse en ala veturiksi mihinkään vähään aikaan), tulee sotkeuduttua asiaan kuitenkin jollain tasolla.

lopetetut

Lopetin Keskisuomalaiseen kolumnien kirjoittamisen keväällä. Helpotti. Lopetin Tomaatti-festarissa hommailut kevään jälkeen. Helpotti. Nyt lopetan Seisomapaikkaklubin. On jo helpottanut, kun takaraivo tietää, ettei sitä jatku enää pitkään.

Noi oli suurimmat. Kuopion Tomaateissa olen mukana vielä, koska se vasta viime kesänä alkoi, mutta ehkä siitä voi hypätä pois, kun nähdään, että festari onnistuu vielä toisen kerran.

About viiden vuoden ajan olen hommannut esiintyjät Saarijärven Kirmoille, Jyväskylän Kesään, Naamat-festareille ja Kuopion Intron kuukausittaiseen stand up -klubiin. Suurin osa noista vielä ilman korvausta, palkkana pääosin se, että itse olen saanut myös keikan itseltäni kyseiseen tapahtumaan.

Nämä hommat näyttävät jatkuvan, mutta niissä on onneksi aika vähän vastuuta ja käytännön hommaa. Tarkoitus on kyllä vähentää niitäkin. Viimeksi kuitenkin maanantaina junassa oli sattumalta palaveria, jossa tuli pullautettua ideaa Jyväskylään Kesään ja kyllähän siinä mukana jollain tasolla ollaan sitten kesään saakka.

En aio myöskään osallistua ulkomaalaisten koomikoiden tänne tuomiseen enkä kiertueiden järkkäämiseen enää. 

virmakeikat

Firmakeikkoja, pikkujoulukeikkoja ja epämääräisiä tapahtumia en enää ole tehnyt vuoteen. Tarkoitus on pääosin esiintyä klubeilla ja teattereissa ja festareilla. Se on onnistunut. Nyt tämän viikon lauantaina on kuitenkin yksi pikkujoulukeikka eräälle yhdistykselle ja nyt muistan miksi en halua niitä tehdä. Ne mietityttää etukäteen niin helvetisti.

Voi olla, että elääkseen niitä pitää jossain vaiheessa tehdä ja eihän siinä sitten mitään. Tehdään hyvällä asenteella.

Tv-töitä oli tänä vuonna kaksi, mutta ens vuodeksi ei ole luvassa mitään.

Olen siis vähentänyt, mutta enemmänkin voisi vähentää ja sen aion vähitellen tehdä. Olennaista on myös olla tarkkana sen suhteen mitä uutta ottaa ja ottaako ja miksi muka pitäis.

Jyväskylän radiossa olin vieraana maanantaina. Oikein vitutti kun siellä kysyttiin, että teenkö keikkaa enää ollenkaan. Kysymys tai kysyjä ei siis vituttanut vaan se, että olemalla monessa mukana olen ilmeisesti itse antanut kuvaa, että keikkojen tekeminen ei ole pääasiani, vaikka se todellakin, siis todellakin on.

Kyse on intohimosta tehdä hyvää stand upin vakiinnuttamisen ja kehittämisen eteen. Intohimo ei kuten tiedetään kuuntele järkeä lainkaan, mutta minä taistelen sitä vastaan. Hyvänä signaalina onnistumisesta on se, että en moneen vuoteen ole marraskuussa pystynyt lukemaan kirjaa näin paljon kuin tänä vuonna. Aina on ollut pää täynnä kaikkee ja kaikkee.

Ja nyt soittamaan Lagströmin Harrille, koska mulla on idea yhdestä erikoisshowsta koskien Lappeenrannan stand up -festareita tammikuussa.

Powered by Etomite CMS.