Villakangastakki vai lentäjälasit

Hep, täällä Teemun mielipidepoliittinen ilmastokatsaus. 

Missä ihminen asuu, kertoo hänen sosioekonomisesta (mahtava termi) asemastaan ja taustastaan usein jotain, joskus se ei taas kerro mitään. 

Minä asun Helsingin Kruununhaassa vuokralla kerrostalossa, joka on meren rannalla ja kadulle mentäessä näkyy purjeveneitä, Tervasaari ja Korkeasaari. Naapureissa asustelee kuuluisia kirjailijoita, ministereitä ja virkamiehiä. Hienojen vanhojen talojen kivijaloissa on asianajotoimistoja, ja pari korttelia kaupunkiin päin kävellessään ohittaa parikin eri ministeriötä.

Meno on rauhallista, tyylikästä ja sivistynyttä. Rouvia on paljon koirineen ja kiireettömyyksineen.

Olen jo tottunut siihen, että oikeat ihmiset antavat pitkää silmää, kun yritän niiden vanavedessä mennä rappukäytävään sisään. Katse pyyhkäisee varpaista otsaan ja takaisin ja sitten annetaan sellainen hymy, jossa ei ole yhtään sivumerkitystä eikä hymyn alkuperäistäkään merkitystä.

Joskus kysytään, asutko varmasti täällä tai mihis pojat on menossa. Kaverini asuu ihan lähellä tässä myös.

En välttämättä näytä stereotyyppiseltä krunalaiselta. Enkä edes moiti näitä epäilijöitä, sillä kerran päästin vanavedessä ajattelematta kaverin taloon sisälle pari nuorta herraa, jotka olivat happopäissään päättäneet tulla keräämään parempien ihmisten rappukäytävistä kalliit ja jämäkät Lindströmin matot.

Hurja tarina

Hauska juttu tapahtui viime viikolla. Sisäpihalla tehdään julkisivuremppaa ja pyörätelineiltä on viety paikka. Seisoin lentäjänlasit parrakkaalla naamalla, hupparifarkkutennarikansallispuvussa erään tyylikkään eläkeläisherran kanssa ihmettelemässä pihalla, mihin fillarit nyt laitetaan, kun talonmies purjehti sopivasti paikalle.

Eläkeläisherra kysyi talonmieheltä missä fillareita nyt voi pitää, ja tämä viittasi minuun päin sanoen: "en oikein tiedä kuinka paljon tilaa nää pojat tarvii."

Meikä meni siis täysillä rakennusmiehestä, joita pihassa on pörrännyt viime aikoina. Se ei ole iso asia eikä loukkaa tai vituta. Se on vain kiinnostavaa. Kuuluakseni laumaan pitäisi kesäisin pitää kivoja sandaleita ja khakisortseja, talvisin kuuluisi käyttää mustaa villakangastakkia ja ehkä salkkua.

Onkohan näillä ihmisillä käsitystä siitä, millaisessa ympäristössä rakennusmiehet asuvat? Millaisia katseita heitettäisiin, jos eläkeläismies vietaisiin patikoimaan alueelle, jossa ei omaa talonmiestä edes ole?

Klassinen kärjitys tässä nyt sulle: köyhät alemmat luokat luuraavat jatkuvasti rikkaan ja ylemmän luokan seassa esimerkiksi töissä, mutta ei päinvastoin. Siinä pulma. Klassinen pulma. Poissa silmistä poissa mielestä. Se pätee aina, ihan sama montako tutkintoa olisi.

Ikääntyessä kapina kuihtuu. Paitsi minulla (näinköhän?). Tätä ulkonäkökorttia täytyy muistaa pitää hihassa. Jos joskus alan näyttää siltä, että asun Krunikassa, vetäkää turpaan. Pakko kai pukeutua huppariin koko loppuelämä riippumatta siitä missä asuu.

Hyvää kevättä, katsokaa viimeinen jakso Suomen tyyppejä. Lisää ei kuvata ainakaan tänä kesänä. Molempille Tomaattifestareille (HML ja Kuopio) on myyty ennätyspaljon lippuja jo, joten ole nopea ja tilaa taksi lippukauppaan.

Kosahdus sihisee jo nurkan takana, barometrin ollessa nyt niinkin kovan kuin 92.

Powered by Etomite CMS.