Keikkaraporttia 4

Triplaperjantai tuplakaupungissa (tai joku muu kekseliäisyyteensä tukehtuva sanomalehtimainen otsikko)

Perjantaina autoiltiin Kivelän Nikon kanssa Lahteen, jossa odotti Teatteri Vanha Juko ja  Niko Kivelä All Stars –stand up –ilta. Se oli loppuunmyyty. Kolmas pyörä oli Tommi Mujunen.

Ei siitä ole muuta sanottavaa kuin että Niko oli tosi hyvä isäntä, ja itse esiinnyin ensimmäisenä, koska meillä oli kiire takaisin Helsinkiin Kulttuuritalolle. Muussa tapauksessa olisin ollut viimeisenä todennäköisesti.

Niille jotka eivät tiedä, esiintymisjärjestyksellä on merkitystä. Ei aina niinkään dramaturgisessa mielessä vaan arvojärjesteyksessä. Toiset kieltää tämän, toiset myöntää, mutta kyllä esiintymisjärjestys pälyilyä aiheuttaa takahuoneissa.  Toisaalta, daramaturgiaakin sietäisi useammin miettiä.

Tämä järjestely onnistui täysin siinä mielessä, kuten Niko ounastelikin, että Tommi räjäytti todellakin potin ja sai encoren. Pointti oli siis se, että mun setti on tietyllä tavalla raskas ja avoimempi, että sen jälkeen kun tulee toisella tyylillä vetävä koomikko, se saa vapautettua energiat irti.

Nukuin autossa kolmen vartin verran, mikä on harvoin hyvä. Nyt se ei haitannut kuitenkaan. Usein aivot ovat kuitenkin vähän jäässä, jos on koisinut liian lähellä keikan alkua eikä itse tiedä onko hidas, nopea, rauhallinen, vaisu vai tarkka vai mitä hä.

Kirjoitan tätä muuten lauantaina Turussa hotellin aulassa ja radiosta tulee uusinta Lauri Tähkää. Mä olen iloinen, oikeesti, tuollaisen ilmiön menestyksestä, mutta nyt kuulostaisi siltä, että tuottamisen touhuvauhti on ollut sitä luokkaa ettei ainakaan tästä biisistä ole ehditty hioa timangia.

Helsinki sitten

No Stadissa oli Kultsan Suomi nauraa –ilta ja siellä kiristettiin tiukka yskäisy, aikaa vartti ja yleisöä paljon. Hyvin meni. Olen viime aikoina huutanut paljon ihan vain huutaakseni energiaa ulos. Se on eittämättä sen ansiota, että olen katsonut Sam Kinisonista tehtyä dokkari-dvd:tä. Sehän osaa huutaa. Se tekee hyvää. Ja on hauskaa.

Kultsalta Niko heitti mut Studio Krunikkaan, tällä viikolla entiseksi jääneeseen naapurustooni, jossa piti lopettaa ilta. Jussi Simola oli vastassa hieman hiilenä, koska hän ei iltaa aloittaessaan ollut tiennyt, ketä on tulossa esiintymään ja onko tulossa ylipäänsä. Minäkin olin korvaamassa Zaania. Tai sitten sitä korvasi Ismo, mutta molemmat siellä oltiin.

Viimeksi Krunikka meni ritva-fightiksi mutta nyt siellä sai esiintyä ja tykkäsin. Vähän latelin ylipitkän puheen, mutta uskon, että asia ja tunne välittyi. Jaksoin yllättävän hyvin. Olen syönyt todella terveellisesti muutaman päivän.

Näin, kolme keikkaa, joista kaikki meni hyvin. Kävelin selvin päin himaan ja pelasi jääkiekkoa pleikkarilla odotellessani adrenaliiniotteen hellittämistä. Jatkoajalle meni.

P.S. Ryhmäteatterin keikalla Saariluoman Jaskan jutellessa eräällä pariskunnalle lavalta hän tuli ehdottaneeksi leikilllään miehelle, että tämä kosisi naistaan. Kaikkien yllätykseksi hän otti mikin ja kosi. Täysin suunnittelematta. Koko paikka oli mennyt täysin sekaisin. Tämä jos mikä oli Great Comedy Moment. Sen arvonimen saa, jos jotain tarpeeksi spesiaalia tapahtuu. Niitä on nyt tapahtunut vajaa kymmenen kertaa eri koomikoille. Kerron aina kun sellainen tulee.

Tänään Linnateatteriin murtamaan ritvojen ja heikkien välinpitämätön tuijotus.

 

 

Powered by Etomite CMS.