Keikkaraporttia 12

KOLME

Se on kaiken kovan luku. Kolme keikkaa viikonloppuna oli, kaksi perjantaina tiukalla aikataululla ja yksi pitkä porhallus lauantaina. 

Perjantaina Studio Krunikassa oli loppuunmyyty ilta. Ihmettelin sitä ääneen, sillä esiintyjinä oltiin minä, Joni Koivuniemi ja Jacke Björklund.Kiittäkäämme niitä firmoja, jotka järjestävät pikkujouluja jälkipolttoisesti tammikuussa. Eikä millään pahalla, mutta ei meistä kukaan ole sellainen mediajyrä ja nimijätti, jotta karisma riittäisi houkuttelemaan paikalle ihmisiä, varsinkaan Helsingissä.

Tai no ehkä Jonin karisma riittää, mutta se on eri asia. Jonin kellossa on 26 tuntia ja sen aivot on niin teflonia mun kaltaisille tavallisille murehtijoille ettei Jonista kannata välittää, se voittaa aina. Ja mikä parasta, se on kansalainen eikä menestyjä ja voittaa silti.

Siellä oli pieniä parannuksia tehty tuottamiseen ja ilta oli kai kokonaisuudessaan hyvä. Sanon kai, koska en nähnyt, tai nähnyt ja nähnyt, enhän mä pysty kunnolla seuraamaan muitten keikkoja silloin kun itse on myös tulessa, koko showta, mutta siis vedin settini ekana, koska oli kiire toiselle keikalle. Joni kävi polkaisemassa noin 400 sekuntia siihen alkuun, jotta mun olis hyvä mennä ja meninkin sitten ihan kiitettävällä tarkkuudella.

Vedin tosi napakan tasan 20 minuuttisen. Silloin kun on kiire, se tekee hyvää lavalla. Jää kaikki turha pois ja tempo pysyy. Tulee iskevä olo eikä ehdi murehtia turhaan. Pakko kiittää myös niitä, jotka ovat opastaneet mua olemaan kaakaopäissään. Se auttaa. Lavalta hyppäsin suoraan Jonin tilaamaan taksiin ja ajoin Flamingoon. Halpaa oli.

Flamingo, tuore kauppakeskuskylpylähelvettiperheen tulokas, jossa kukkii myös iloisesti pulputtaen yksi Onnela. Sedu on siis ostanut vihdoin stand upia, kuinka onnellisia voimme olla. Sinne menin ja Ilari oli jo lavalla.

Olen tästä käynyt keskustelua puhelimessa tuottajan kanssa ennen ja jälkeen keikan ja sanon vain saman mitä hänelle. Hyvät puitteet, mutta jotain outoa siinä on. Vähän kuin Ilarin sanoin olisi ruotsinlaivalla. Kaikki eivät halua kuunnella ja katsoa ja baarissa jäätä murskataan mieluusti ja kovaa juuri silloin kun punchline osuu tähtäimeen. Uusi klubi ja nehän paranee kerta kerralta. Tuottaja soitti jälkeenpäin ja kysyi fiiliksiä ja pyrkii korjaamaan asioita. Mahtavaa, sitä ei tapahdu tarpeeksi usein.

Siellä ei nähnyt ja kuullut tarpeeksi yleisöä, jotta tietäisi onko ne messissä vai ei (messissä; hauska kaksoismerkitys nyt kun oli aikaisemmin tässä ruotsinlaiva-vertaus). En tiedä miten se meni, mutta parhaani tein. Iso klubi, josta tulee hyvä, jos halutaan. Vantaa ansaitsee komiiikkaa.

Yöllä olin kotona syömässä ja selailin Facebookkia kun joku tuntematon tyyppi otti chatissa yhteyttä, kuten oli ottanut aikaisemminkin koskien Flamingon keikkaa. Aluksi ajattelin etten vastaa kun väsytti niin ja yritin olla ajattelematta komiikkaa, mutta pakostikin näin mitä hän kirjoitti siihen. Että oli kuulemma "ollut flooppi, kaverilta oli 'kuullut'."

Tää on just tätä. Kun ei tunne ihmistä, ei tiedä onko se sarkastinen vai ei ja niinpä tuo ajatus jäi kummittelemaan koko yöksi hermoheikkoon päähäni ja seurasi mua tänne Poriin saakka, jossa kirjoitan soolon jälkeen tätä nyt. Kiitosta vaan yleisöpalautteesta, suljin sen FB:n heti kun tuo kommentti oli luettu sillä symboli alareunassa kertoi että hän kirjoitti lisää koko ajan. Ei se keikka paras ollut, mutta jos jokin jäi puuttumaan, se menee Sedun piikkiin. Aaaargghhh!

PORIN SOOLO

No, Rakastajat-teatteri on mun ja muiden suosikkeja, koska keikat onnistuu ja teatterin puolesta kohtelu on kaikinpuolin ihmiselle kultaista. Soolo meni hyvin.

Kävellessäni teatterille näin humalaisia aikuisjoukkoja, jotka vaelsivat teatterin suuntaan ja arvasin heidän olevan mun keikan yleisöä. Mietin, että mitä tästä tulee, voiko noin humalaiselle porukalle vetää puolta minuuttia pitempää yhtenäistä juttua edes ennen kuin sieltä joku keskeyttää mieleensä kertyneellä keskinkertaista tarpeettomammalla kommentilla.

Se oli turhaa hermoilua se. Monesti se osoittautuu turhaksi ja olisihan se pitänyt tietää, että varsinkin Porissa se on täysin turhaa. Siellä, tai siis täällä osataan kunnioittaa ja ymmärretään ja arvostetaan keikkaa humalan määrään nähden tosi hyvin.

Eka puolisko showsta oli tunnustelua molemmin puolin. Ja koska show alkoi vartin myöhässä, ekan puoliskon lähetessä loppuaan moni oli istunut siellä jo todella pitkään tultuaan hyvissä ajoin paikalle. Silloin oli tärkeää olla vetämättä liian pitkää pätkää ja päästää ihmiset tauolle. Ehkä viidestä kymmeneen minuuttia olisin voinut tehdä vähemmänkin. 

Yleisössä oli osallistumishalukkuutta paljon Eräs jäsen oli niin omalla radallaan kommenteissaan, että häneen käytettiin aikaa ja nauruja hyvin paljon. Hän oli varsinainen kiintiöhäirikkö. Tiettyä sukupuolta, tiettyä ikää, tietyllä silmälasin sangan paksuudella ja tiettyyn humalaan saakka ehtineenä hän oli oikein kultainen. Kiitos.

Ja kuten kaava kertoo, alun osallistumisen, sanallisen nöyryyttämisnujertamisen ja muiden kurinpitotoimenpiteiden jälkeen humalainen loukkaantuu. Ei vittuilusta vaan siitä, että koomikko mainitsee jonkin sanan, jonka humalainen mieli tulkitsee pilkaksi sitä sanaa kohtaan. Mikään ei ole niin lahjakas loukkaantumaan kuin känniääliö.

Riittää, että sanoo jonkun sanan, josta ääliö haluaa loukkaantua niin reaktio on valmis. Tämä ei ole turhautunutta avautumista, tämä on psykologista tutkimusta, jonka myötä olen oppinut ihmisistä vuosien varrella lavalta käsin paljon. Selvempi ihminen kuuntelee koko konstekstin jutusta ja ymmärtää millä puolen pahuutta ollaan. Tätä se on aina ja aina tulee olemaan. Keu keu. Humalaiselle mikään määrä huomiota ei riitä.

Tauon jälkeen kaikilla meillä oli enemmän virtaa ja toinen puolisko oli lyhyempi ja parempi, sujuvampi ja elävämpi. Join viiniä melkein lasillisen lavalla, mitä en juuri koskaan tee. Lavalla se nousee ihan eri tavalla päähän, koska siellä ollaan niin tarkkana, ikään kuin valmiustilassa. Kuten eräs näyttelijä sanoi, jopa pieni hörppy oluesta nousee kesken näytöksen päähän ihan eri tavalla kuin muualla.

Siksi ihailen niitä, jotka pystyvät maailmanluokan toleransseineen juomaan lavalla. Nyt se pieni vaikutus teki mulle hyvää, koska olin muutenkin voimissani. Joskus muulloin se voisi tehdä pahaa. Kerran joku tarjosi eturivistä kossubatteryn ja vedin sen ykösellä sisään ja päässä alkoi todella soida joku muu kuin Mamba.

Kiitin lopuksi muita osallistujia, jotka olivat hyviä. Häntä, erikoisosallistujaa kiitin myös, mutta tuoli oli tyhjä kohdaltaan. Yleisö taputti lopuksi kovasti minua takaisin ja sehän on parasta huumetta se, elämä ja sen tällaiset oireet vai mitä hä?

Tuli lämmitettyä ikääntyneitäkin juttuja. Se on hyvä, sillä nyt pitää jatkaa miettimistä, että millaista settiä DVD:lle laittaisi. Voin paljastaa ettei siihen tulee matskua kuitenkaan kovin paljon. Reilusti alle tunti plus höysteet. Vihaan tätä DVD-pähkäilyä. Sinne pitäisi saada mahdollisimman hyvä keikka talteen muttei keikkaa kuitenkaan voi liian tarkasti etukäteen määritellä ja suunnitella. Tulee helposti puristettua mailaa ja puskettua. Saatana.

Kiitos ja hyvää yötä. Jyppi voitti Lukon tänään. Huomenna menen Raumalle kaverin luo ja jätän R-kioskin myyjälle ison tipin eikä se tajua että se on vittuilua.




Powered by Etomite CMS.