Missä oot...Säteilyturvakeskuksessa...

Oletko miettinyt, millaista liikettä kännykät, langattomat verkot ja niiden tukiasemien syke saavat aikaan soluissasi? Olisiko niin, että Suomen valtio ja lehdistö valehtelevat meille pitääkseen Nokian sedät ja tädit ja itsensä hyvissä konjakeissa.

Tässä otteita kirjasta Ihmiskunta ja langaton peli (HouseProtector/EMF-Books 2005). Kirjoittajina ruotsalainen Mona Nilsson ja suomalaiset Tytti Enroth-Nortes, Mirja Ruokoranta, Christian Blom ja Risto Juusela.

Alkuun takakannen lainaus (aivan selvästi pelkkää viherpiipertäjien kitinää ja naisten hössötystä):

"Kun EU:ssa laadittiin 1990-luvun lopulla suosituksia sähkömagneettisen säteilyn raja-arvoiksi, Suomi kavahti sitoutumista varovaisuusperiaatteeseen. Varovaisuusperiaate merkitsisi sen tunnustamista, että tutkimuksin ei ole voitu sulkea pois pitkäaikaisten terveysvaikutusten olemassaoloa, pikemminkin päinvastoin. Monissa maissa, kuten Sveitsissä ja Britanniassa tämä on otettu vakavasti ja juuri lasten altistumista säteilylle on rajoitettu. Suomessa, Nokian kotimaassa, tämän on katsottu vahingoittavan langattoman viestinnän kehitystä. Kansalaiset ovat tästä oikeutetusti huolissaan ja heillä pitää myös olla oikeus vaikuttaa esim. tukiasemien sijoittumiseen elinympäristöönsä. Viranomaisten oli perustettava julkinen rekisteri, josta jokainen saisi halutessaan nämä tiedot. Riskien kieltäminen voi johtaa suuriin ongelmiin tulevaisuudessa."    Kansanedustaja Heidi Hautala


Vilkaisu viranomaisten asenteeseen tätä asiaa ja Nokiaa kohtaan (tämä on tietysti silkkaa provosointia, kun nostetaan satunnaisia lainauksia irti kontekstistaan):

Teknillisen korkeakoulun professori kommentoi Suomessa sallittavien hetkellisten suurten säteilymäärien politiikkaa:

"Uuden tekniikan suhteen tulisi aina olla varovainen ja huomioida tuntemattomat riskitekijät. Aikoinaan uskottiin, ettei asbestistakaan ole mitään suurempaa vaaraa, kunnes havaittiin, että se osoittautui jo hyvinkin pieninä annoksina suureksi syöpäriskiksi. Tiedetään myös, että jos radioaktiivisen säteilyn eliniän aikana sallittu annos annetaan kerralla, seurauksena on suurella todennäköisyydellä kudos- ja solumuutoksia. Samoin olisi ymmärrettävä, että radiotaajuista säteilyä paikallisesti pistemäisenä tai ajallisesti hetkellisiä suuria annoksia ei voida mitenkään pitää samanarvoisina tasaisesti jakautuneen tehon kanssa."


Mitä sanoo Säteilyturvakeskus antennien määrästä:

"Toimittaja Henrietta Clayhillsin haastattelussa TV-ohjelmassa Spotlight 15.12.2004 käy lisäksi ilmi, että valvovalla viranomaisella Säteilyturvakeskuksella ei ole tietoa antennien kokonaismäärästä. Ei ole säteilyturvasyistä tarvetta tietää, kommentoi ohjelmassa ylitarkastaja Lauri Puranen. Säteilyturvakeskus olettaa, että Viestintävirastolla on tieto, mutta Viestintävirastollakaan ei sitä suoranaisesti ole. Vain operaattorit itse tietävät tarkan antennien määrän. Purasen kollega, tutkimusprofessori Kari Jokela Säteilyturvakeskuksesta kommentoi Hufvudstadsbladetin artikkelissa varovaisuusperiaatetta ja tukiasemasäteilyn vaikutuksia ympäristöön, että varovaisuusperiaatteen käyttö koskien antennisäteilyä olisi varovaisuusperiaatteen tuhlausta. Hän onkin järjestämässä yhdessä Nokian Sakari Langin kanssa tiedotustilaisuutta - lounastarjoilun kera - tukiasemasäteilyn vaarattomuudesta. Kari Jokelan pitäisi valvovana virvanomaisena olla vastuussa säteilyturvallisuudesta."


Hesari on tutkijoiden mukaan uutisoinnissa vähätellyt tutkimustuloksia. Ulkomaisissa lehdissä on myös uutisoitu suomalaisten vaikenemisesta. Tässä kuitenkin esimerkki siitä, miten Iltalehti lyttäsi kansanedustaja Pentti Tiusasen kirjallisen eduskuntakyselyn siitä, miksi sosiaali- ja terveysministeriö ei ole osallistunut WHO:n syöpätutkimukseen asiaan kuuluvalla tavalla (myönnettäköön, että tämä on jo hyvin mehukkaaksi kärjistyvä esimerkki, mutta jokainen päättäköön itse mitä mieltä on):

"Jonkinlainen natsitohtori Mengelen suomalainen korvike on kotkalainen stalinistilääkäri Pentti Tiusanen, joka toimi Greifswaldin yliopistossa DDR:ssä Stasin ilmiantajana. Suomessa hän tekee kansanedustajana kaiken mahdollisen kiusan saattaakseen yhteiskunnan elintärkeät toiminnot sekasortoon. Lääkärinä hän puijaa höperöitä luulosairaita vanhuksia uskomaan tekaistuihin sairauksiin, joita uskottelee näiden saavan mm. kännykkäsäteilystä. Lääkärin ammatin väärinkäyttö politiikassa luulisi kiinnostavan lääkäriliittoa, jos sillä olisi vähäistäkään eettistä ryhtiä, mutta ammattikunnassa näyttää olevan yllättävän paljon ns. seteliselkärankaisia."

Loppuun pieni kirjoittajien esittämä kysymys Michael Mooren hengessä:

"Entä viranomaistahojen jääviys? Miten on mahdollista, että Nokia Oyj:n pääjohtajan puoliso istuu virassa sosiaali- ja terveysministeriössä, joka on matkapuhelinsäteilyn terveysvaikutuksista ja turvastandardeista päättävä taho Suomessa?"

Hyvä kirja, hyviä hahmoja ja tunteita nostattavia tilanteita. Soitellaan!

 

 

 

 

 

 

Powered by Etomite CMS.