Ruotsi hävisi

Katsoin viime viikolla alle 18-vuotiaiden jääkiekon MM-kisojen ottelua Suomi-Ruotsi. Rankkarikisassa kukaan ei saanut maalia kunnes joku ruotsalainen pyöräytti forsbergit eli muilutti kiekon maaliin ja Suomi hävisi. Ajattelin, että sieltäkö saakka se nöyryytys jo lähtee ja päätin tehdä oman osani Ruotsin kaatamisessa, kun Humorlandskampen pidettiin viime viikonloppuna Tsadissa ja Turussa.


Tässä niille, jotka tykkäävät numeroista:

Jokainen koomikko vikisi kaksi kertaa kymmenen minuutin setin ja yleisö antoi pisteet isäntä Stan Saanilan johdolla. Turun ainoan ottelun voitti Ruotsi, koska tiukka yleisö ei antanutkaan kaikille kymmentä pistettä.

Helsingissä perjantain ja lauantai-iltapäivän ottelun voitti Suomi. Minä niitin tasaisesti kymppiä ja André saattoi saada jossain vaiheessa kaksitoistakin pistettä. Viimeinen taisto lauantaina päättyi tasuriin.

Yleisöä oli yhteensä noin 1500 henkilöä. Rahaa sain paljon enemmän kuin suomalaisista keikoista, oltiinhan nyt sentään isoissa suomenruotsalaisissa teattereissa, keu keu. Ja muutenkin jälkikäteen tarjoiltu skumppa olis maistunut paljon paremmalta hienoissa salongeissa, jos en viettäisi tipatonta huhtikuuta. Hienoja juustojakin oli ja luettelisin nimet, jos tietäisin ne suomeksi. Röhöhöööö.


Tässä muille:

Yleensä, kun sanon tekeväni myös ruotsiksi, ihmiset katsovat minua mitä tyhjimmällä katseella ja vaikenevat sitten sen näköisinä, että he kysyisivät kyllä mieleen pelmahtaneet kysymyksensä, jos maailma makaisi jotenkin toisinpäin. Toisin sanoen, se on kai jotenkin käsittämätöntä, jotain mikä ei kuulu elämänpiiriin.

Mun kielijärjestys on suomi, englanti, ruotsi, saksa ja norja siinä tasaväkisinä. Pärjään ruotsiksi, mutta sujuvasti en keskustele ainakaan omasta mielestäni.

Olen kääntänyt suomenkielisiä juttuja ruotsiksi Andrén avulla ja opetellut puhumaan niitä läpi vähän samalla tavalla kuin suomeksi ihan alkuaikoina, jolloin materiaali on sanasta sanaan materiaalia.

Ruotsini on paljon huonompi kuin esimerkiksi Andrén suomi, joten improvisointi ei oikein luonnistu. Ruotsinkielisille koomikoille on tilausta, mutta en silti yritä mitään asuntolainaa sen varaan rakentaa. Se on enemmänkin harrastus, hauska ja palkitseva sellainen. Sykäyksen hommaan sain nähtyäni englantilaisen Eddie Izzardin tekevän ranskaksi.

Kun kääntää juttua ruotsiksi, se kehittyy, sillä se avaa silmiä ja suomalainenkin versio tulee ehkä samalla tehtyä uusiksi jollain tavalla. Jotkut juttujen kohdat toimivat suomeksi vahvan kielensä takia, eikä niitä voi kääntää ruotsiksi, joten ne jäävät vaisummiksi.


Jävlä finne kan egentligen prata svenska

Vaikka tekisin kuinka paljon ruotsiksi, olisin varmasti aina suomalainen, joka tekee ruotsiksi. Eli saan vammaispisteitä kielitaustani takia. Keikkoja on takana kolmen vuoden ajalta noin 20 (tässä on taas numerofriikeille muistiinpanon paikka) ja joka kerta minut on otettu hyvin vastaan. Lavalla ikään kuin tuntee sen, että tyypit arvostaa jos joku finne viitsii yrittää ruotsiksi.

En osaa siis sanoa, onko suomenruotsalainen yleisö erilainen eikä vertailu kai ketään kiinnostakaan. Aina on näillä keikoilla on ollut positiivinen ja kannustava fiilis, mutta kyllä olen lavakuolemiakin nähnyt, joten ei kai helpommasta yleisöstä voi puhua. Paikat ovat olleet sattumalta tosi hyviä ja aina on ollut vähän suuren urheilujuhlan tuntua, koska vieraina on ollut huippunimiä Ruotsista.

Tällä kertaa kokonaisuudessaan Ruotsi hävisi. Ottelurupeama oli loistava kokemus kaikin puolin. Jos vain joku kerta pääsisi vetämään isossa teatterissa täydelle tuvalle myös suomeksi vaikka vähän pitempääkin settiä niin kai sitä sitten voisi laskea lapion ja mennä firmaan töihin. Skumpan kera.


Powered by Etomite CMS.